Iltakuulumisia

Sainpahan jälleen kerran yhden kiven pois sydämeltäni. Olisin voinut siirtää koko asiaa (koska ajattelin Miehellä olevan muutenkin kyllin huonon olon), mutta koska en voinut olla hiljaa ja olla mainitsematta asiasta Miehelle, jouduin sitten kakistamaan ulos koko jutun. Tietysti parempi niin. Olin jutun jälkeen hieman hiljainen, jota Mies kommentoi, ettei minun pidä ottaa kaikkea kuulemaani vakavasti. Niinhän se tietysti on, mutta pakkohan minun on ottaa esille mieltäni painavat asiat. Yritän juuri opetella sitä, että saan suuni auki - enkä ainakaan opi, ellen jokaisesta mielessäni olevasta asiasta sano.

Nukuin nyt illasta jonkin aikaa, mikä oli ehkä ihan hyväkin juttu. Koetin lueskella Kotiopettajattaren romaania, kunnes minua rupesi haukotuttamaan niin, että oli suoranainen pakko ummistaa silmät hetkeksi. Nukahdin sattumoisin television ääreen, jolloin Ylen kanavalla olevasta ohjelmasta kaikki kuului unen läpi, ja asiat tulivat sitten uniini mitä merkillisimmillä tavoilla. Noustuani ylös lähdin käyttämään vielä koiran illan viimeisellä lenkillä. Kirjoiteltuani tässä vielä hetken lähden ehdottomasti lueskelemaan ja sitten nukkumaan. Huomenna minulla on käytössäni auto, mutta luultavasti en kurvaile sillä kovinkaan pitkästi - tarkoitus olisi kuitenkin käydä tuossa naapurikunnassa ajelemassa huvikseen ja katselemassa hieman maisemia. Haluan nähdä, onko tuolla pikku paikkakunnalla tosiaan niin kaupunkimaista, kuin minulle eräs henkilö vuosia sitten kehui. Sittenhän se nähdään. ;-)

Katselin Iltalehden sivuilta myös Victorian ja Danielin häihin liittyviä juttuja, koska en railakkaan viikonloppuni ansiosta katsellut niitä televisiosta. Kuulin nyt myös ensi kertaa niistä kommenteistakin, joita MTV3:n juontajat olivat häistä antaneet. Kommentoimeet kruununprinsessan hääpuvun hihojen pituutta, yms. Käsittääkseni kuitenkin olkapäiden peittäminen kuuluu etikettiin, eivätkä pitkätkään hihat olisi minusta kovin tyylikkäiltä näyttäneet. Ihan tyylikäshän tuo puku minusta oli, siinä ei ollut turhia krumeluureja. Itselleni olisin valinnut toisenlaisen puvun - ja mielellään sellaisen, joka jättää olkapäät paljaaksi. Mutta minäpä en olekaan mikään prinsessa, enkä ole ainakaan toistaiseksi menossa naimisiin, vaikka toki sellainen kuuluu unelmiini sitten joskus. Heh. Katsotaan nyt kuitenkin asioita, miten tässä nyt mikäkin menee... ;-D Minusta Victoria oli kaunistunut häihinsä mennessä. Täytyypä huomenna katsella, josko löytäisin netistä aiheeseen liittyviä videoita, niin pääsisin minäkin nauttimaan tunnelmasta, vaikkakin vähän myöhässä. Heh heh. :-D (Victorian ja Danielin häistä tarkemmin esimerkiksi täällä: http://www.iltalehti.fi/victorianhaat/)

Huomenna olisi suunnitelmissa käydä kirjastossa ja hieman alusvaateostoksilla, sillä koira on nakertanut ties kuinka monet pikkarit minulta, enkä ole siitä ollenkaan mielissäni. :-D Katselenpa vielä hetken aikaa Iltalehden sivuja, ja sitten menen rentoutumaan ja soitan vielä Miehellekin. :-)

Ps. Unohdin mainita, että sain vastauksen opetushallitukselta. Minua ei ole valittu mihinkään opiskelupaikkaan, mikä on erittäin valitettavaa. Se ei kuitenkaan kaada eikä muuta yhtään mitään, sillä nyt onkin sitten vain mietittävä, menenkö aikuislukioon vai parannanko numeroitani sen verran, että pääsen johonkin muualle. Luultavasti menen suoraan lukioon, sillä kymppiäkin tuntuisi ehkä hieman turhauttavalta käydä. En tiedä vielä, mutta katsellaan nyt kuitenkin. Minua on myös hoputettu soittamaan asuntotoimistoon, jotta saisin asunnon täältä, mutta en olekaan enää niin varma siitä aikeesta. Nimittäin Miehen kanssa tuntuu nyt asiat olevan siinä mallissa, etten haluakaan siitä eroon. :-D Heh, heh. Pikemminkin päinvastoin, mikä tietysti on hyvä asia, koska ilman Miestä olen oikeasti aika onneton. Luultavimmin en siis soita asuntotoimistoon ja koetan pitää tuon asuntoni edelleen. Miksipä minä siitä poiskaan muuttaisin, kerran minulla on suunnitelmia Siellä? Ei vain kannata suunnitella liikaa, jotta ei sitten tulisi liikaa pettymyksiä. Koetan nyt vain pitää kiinni siitä, mitä minulla on, ja panostaa myös juuri niiden asioiden eteen. Kuten nyt esimerkiksi Miehen. Sillä kyllähän minä siitä tykkään, vaikka sille kuinka suuttuisin ja sitä kuinka moittisin. Siksi kai minä sille suutunkin, koska tykkään. Jos en välittäisi, miksi vaivautuisin kommentoimaan sen tekemisiä millään tavalla? Kyllähän me kaikki sen tiedämme - tai ainakin minä. Heh, sanoin Miehellekin viikonloppuna, että se on aika pöljä, jos ei ole huomannut, että minä tykkään siitä. :-D