Eilisestä ja tästä päivästä

Lähin eilen illalla Miehen luokse. Ajattelin, että se on vihainen, kun venyytin sinne menoani iltaan asti, mutta ei se sitten ollutkaan. Hyvä niin. Mies oli baarissa. Ei kovin sekaisin, mutta ihan riittävästi kuitenkin minun mittapuullani. Eikä se tietenkään suostunut lähtemään sieltä saman tien kotiin, ei puhettakaan. Jäimme sinne joksikin aikaa. En tiedä, kauanko aikaa oikeastaan edes kului, mutta ihan riittävän pitkään kuitenkin. Yritin saada sitä lähtemään kotiin nukkumaan, sillä minua väsytti, mutta ehei.

Baarissa minun piti taas kuunnella sitä, miten Mies muisteli exäänsä - vaikka tällä kertaa ihmeen vähän - ja miten meidän jutussamme saa aika näyttää, että miten käy. Se puhui edelleen siitä, miten se on "vasta" eronnut. Minusta kyseistä sanaa ei oikein voi käyttää kolmen vuoden takaisesta jutusta. Tai kahden. Ymmärtäisin sanan käytön, jos jutusta olisi kulunut vaikka kolme tai kaksi kuukautta. Eräs seuraamme liittynyt nainenkin oikein hämmästyi kun kuuli meidän hengailleen peräti kahdeksan kuukautta. Mieskin hämmästyi kuullessaan sen, ja kysyi, merkitsenkö kaiken ylös. Naurahdin ja sanoin, että tuollaiset asiat ovat päässäni.

Jossain vaiheessa tulin mustasukkaiseksi nähdessäni Miehen juttelevan aika... miten sen nyt voisi ilmaista? - no tiiviissä tunnelmissa jonkun naishenkilön kanssa. Kävelin baarista ulos sanomatta Miehelle sanaakaan. Lähdin ajamaan, mutta en päässyt kovinkaan kauas, kun Mies soitti perään ja pyysi tulemaan takaisin. Tokaisin, että jos se haluaa että vien sen pois, niin sitten on tultava ja vähän äkkiä, koska minä nimittäin olen lähdössä aivan kohta nukkumaan. Kyllähän se sitten tuli, loppujen lopuksi, mutta kyllä siinä sai taas odotella.

Ennen nukkumaanmenoa kävimme Mäkkärissä, josta Mies tilasi itselleen Bicmac- aterian. Olisi se tilannut minullekin, jos olisin vain halunnut syödä, mutta itse asiassa minua yökötti, eikä mieleni tehnyt tippaakaan yhtään mitään muuta kuin korkeintaan jotain mehua. Miehen syötyä ajoin sitten Miehen pihalle, ja menimme taloon sisälle. Päästyämme sisälle Mies kampesi melkoisen nopeasti itsensä petille ja minä sitten siihen myös. Ajattelin näet, että Mies antaa minun vihdoin ja viimein nukkua. Mutta ei. Se olisi halunnut rakastella, mutta minua väsytti ja muutenkaan fiilikseni eivät olleet millään tavalla kohdillaan. Siispä meille tuli riita. Pahin, mitä meillä on ikinä tähän mennessä ollut, mutta ei nyt mitenkään älyttömän myrskyisä. Kukaan ei haavoittunut, heh heh. Loppujen lopuksi minä kyllä itkin, mutta Mies kuivasi sitten kyyneleeni ja nukahdin ihan tyytyväisenä.

Puolen päivän maissa lähdin omalle kämpälleni ja lähdin ajelemaan sieltä Tänne. Kertomatta sitä Miehelle. Mies yritti sattumoisin äskettäin soittaa, ja mietinkin, mitä minä sille oikein sanoisin. Nimittäin oli sellainen puhe, että minä menen sinne sen luokse illemmalla, ja lähden Tänne vasta huomenna. Tiedän, että minun ei pitäisi valehdella. Täytyy vain soittaa Miehelle jonkun ajan päästä ja sanoa, että olen tullut tänne, ja että menen sinne sen luokse taas muutaman päivän päästä. Siihen sen on tyytyminen.

Oksensin tänään. Olin syönyt sitä ennen porsaan niskaa ja uusia perunoita, sekä hieman jälkiruuaksi suklaata. Minua yökötti jo ennen ruokaa, mutta yökötys tuntui jatkuvan vielä ruuan jälkeenkin. Menin sitten vessaan ja työnsin sormet kurkkuuni. Ulos ei tullut muuta kuin köntti puoliksi sulanutta suklaata. Yökötys jatkui vielä vähän aikaa, mutta nyt oloni on ihan hyvä. Mietinpähän vain... Minua yököttää tyyliin joka päivä, ja parhaimmassa tapauksessa parikin kertaa päivässä. Mistä se johtuu? Raskaudestako, kenties? Menkat eivät ole vieläkään alkaneet, ja mieleni tekisi ostaa raskaustesti. En halua kuitenkaan kiirehtiä. Kuten sanottu, odotan tämän viikon loppuun ja mahdollisesti vielä ensi viikonkin loppuun ja sitten jos niitä ei ala kuulumaan, menen ostamaan sen turkasen testin.